|
Polkka tuli Suomeen venäläisen seurueen tuomisina
Kaivohuoneelle alkukesästä 1844. Tanssi oli aikansa
eurooppalainen villitys, ja tanssina siitä on ollut erilaisia
versioita. Nykyinen lavoillamme tanssittava polkka tarkoittaa
ns. karjalaista hyppypolkkaa.
Swingpolkka on uudehko tanssiversio, joka alkoi levitä
tanssinopetuksessa 1990-luvun puolivälissä. Polkkarytminen
perusaskel muistuttaa lattiaa polkevien tanssien askeltekniikkaa
(kantakosketus). Perusaskeleen oppimisen jälkeen tanssissa
hyödynnetään jive-tanssien kuvioita.
Jenkka tuli muotiin 1800-luvun loppupuolella. Jenkka eli hidas polkka tunnettiin aluksi rheinländerin (saksanpolkka) ja schottiksen (sottiisi) nimillä. Tanssin muoto vakiintui 1900-luvun taitteessa: kaksi vaihtoaskel-hyppyä ja kaksi pyörähdystä hyppyaskelin.
Kävelyjenkka eli sottiisi on jenkan kävelyversio. Siihen
kuuluu vaihtoaskel-sarja ja pyörintä. Tämä on kiva laji, johon
voisi tanssia lukuisia helppoja kuvioita. Perusversio opetetaan
lavatanssien jatkokurssilla tiistaisin.
Masurkka on puolalaisperäinen laji, jota on soitettu ja
tanssittu Suomessa jo 1700-luvun lopulla. Mutta Kaivohuoneen
turismin mukana tuli 1840-luvun puolivälissä mahamme masurkan
venäläinen muunnos, venäläisen ylimystön rakastama nopea polkka-
eli potkumasurkka. Tanssina masurkka oli 1930-luvulle saakka
yhtä suosittua kuin jenkka.
Kaikkii nämä tanssit ovat siis tulleet Suomeen 1800-luvulla.
Lavatansseissa niitä soitetaan nykyisin melko vähän, ehkä kerran
illassa. Pirkanmaan lavoilla perinteiselle polkalle lähtee noin
400-henkisestä yleisöstä 15-20 paria.
Hambo on ruotsalainen tanssi, joka ilmeisesti pohjautuu polskaan ja masurkkaan. Tanssia tanssitaan Ruotsissa yleisesti siellä, missä näitä vanhempia seuratansseja harrastetaan. Hamboa tarjoamme pääsääntöisesti kesäisin.
|
